Kauniit kiitokset viesteistänne, ja kiva että oikein odotitte tarinani etenemistä. Nyt on taas intoa kirjoittaa, josko joku saa ajatuksia omahoidosta tai virkistyy hoitamaan itseään parhaalla mahdollisella tavalla.

Työt ovat melko rasittavia aamuisen dialyysin jälkeen. Nukuttaa ja kipeetä tekee. Pari tuntia on ihan maksimi hoitopäville. Ja sitten kun tulee arki, tuntuu että teen kaikki työt, jaksan ja innostun. Olo on ihan toistamaata. Kumpa tuo kipu ei 

Omat haasteemme

Hei rakkaat, jotka minua olette kaivanneet. Taukoa olen pitänyt, välillä tuntenut itseni niin sairaaksi, ettei irtoa mitään. Nukuskelua ja lepäilyä olen harrastanyt aamusta iltaan ja illasta aamuun, tosin yöllä valvon, unta en tahdo saada, silloin olen siis pirteimmilläni.

Olen yrittänyt rajoittaa lääkkeiden syöntiä, että tolpillani pysyisin. Nyt vain panacod, panadol, ei yhtää oxinormia, muulloin kuin hoidon aikana. Sekin pitää dialysoitua, eli kahteen tuntiin hävitä kehosta. Onneksi juuri noin tapahtuu. 

Nelivarpaiset jalat, kovin rumat ja muhkuraiset. Onneksi hyviä kenkiä on olemassa.

Tulin lentokoneeassa Helsingistä Kajaaniin. Kauhea pakotus iski jalkoihin, en ilennyt hypätä seisomaan, kun yksin matkustin. Ajattelin, että vien teemukin  lentoemoille. Kerroin mikä vaivani oli ja että tarvitsen liikkumatilaa. Juteltiin lentoemännän kanssa ammatista ja koulutuksesta. Muutaman kuukauden koulutus ja Lentoemäntä on valmis

Lentoemäntä tuli istumaan eteen, lähelle minua. Hänen veljensä käytti magnesiumia, koviin suonenvetoihin, mitä hän tunsi amputoiduissa jaloissa. Jalat hän oli menettänyt autokolarissa. Pyörtuolin sijaan hän valitsi proteesit, joilla hän kävelee ja juoksee. Ei kuitenkaan paraolympialaisiin treenaa. Siskonsa kautta hän sai ihailevat terkut minulta.

kuntopyörä

Kello on yli puolen yön, sensori käski mittaamaan sokerin. Se oli vain 4. Söin ihania muroja Soijamaidon kanssa. Lopetin juuri puhelun, taisin saada voimaa enemmän kuin annoin.

 Iltapäivällä jalat olivat levottomat, ajoin pyörällä ja sitten kädetkin meni levottomiksi. Voikeroin ja voikeroin, Lääkkeeksi panacod, yksi kappale. Rauhottumiseen meni aikaa tunnin verran, lopulta kipu hellitti. Otin pikkutorkut ja taas maapallon kahvaan kiinni - elämä pyörähti eteenpäin´