Voi hyvätavaton, sanoi haavahoitaja tunnustellessaan varvastani. Milloin tuo kipu tuli? Oliko kovettuma pitkään? Onko varvas tökännyt johonkin? Minkälaiset kengät?
Lopulta tänään haavahoitaja puhdisti reijän ja totesi sen olevan lähellä luuta, siis syvällä. Suolanesteellä puhdistus, kirurgin vetsellä ihoriekaleet pois ja paketointi. Hoitajat saavat vaihtaa siteen huomenna. Jotta paino päkiältä saadaan pois, joiduin hakemaan osastolta kengän, jossa painopiste on kantapäillä. Pitkien lenkkien teon saa unohtaa, kipeälle varpaalle ei saisi tulla ollenkaan painoa.
Kait siinä lausuttiin amputaatiokin muutamaan kertaan, silloin suljin korvani ja sanoin tietäväni kaikki uhkakuvat, mutta leskitytään nyt hoitoon. Vähän moitin järjestelmääkin; jalkojenhoitajalle on yli kolmenkuukauden jono ja haavahoitajallekin piti viikko odottaa. Kysyin yhdeltä lääkäriltä apua jo maamnantaina, muttei varvas näyttänyt silloin vielä niin pahalta.
Antipiottikuuri, kymmenen päivää maksoi neljäkymppiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!