Kun ajan autoa, minun on vaikea keskittyä ja pitää silmiä auki, sekunnissa olen unessa. Joskus vastaan tuleva auto on liian lähellä, kun avaan silmäni. Ajaessani silmien sulkeminen voi olla kohtalokasta, toisin kuin lukiessa, päätetyöskentelyssä, Tv:tä katsoessa tai ystävän kanssa puhelimessa. Ei mikään niistä ole kivaa, kuitenkaan.
Hemoglobiini on 90, ei niin matala kuitenkaan, tuntuu silti ettei happea riitä. Eilen pyörrytti lähtiessäni punttisalille, aluksi makasinkin penkkipunnerruspenkillä ja huokasin. Voimat palautuivat vähitellen.
Oli hyvä, että sain ohjeet fys.teraoiaopiskelijalta. Vaikka osa oli tuttuja liikkeitä, asentoa pystyin parantamaan, samoin työn kohdistamisen syviin lihaksiin. Aamulla Tv:tä enkä Cd-soitinta saanut päälle, hiljaisuudessa yksin siellä sitten ähisin painojen ja kepin kanssa. Liikkeitä oli enimmäkseen ylävartalolle, mutta myös jalkojen loitontajille ja lähentäjille. Rentoutti.
Sunnuntaiaamuna selän lihakset tuntuvat, samoin niska, eikä päätä jaksaisi kantaa. Venytelen, jospa sitten veri viratisi, runsaan hapen kanssa.
Sunnuntaiaamuna selän lihakset tuntuvat, samoin niska, eikä päätä jaksaisi kantaa. Venytelen, jospa sitten veri viratisi, runsaan hapen kanssa.
Kait sulla on EPO käytössä? Teki ainakin mulle ihmeitä, kun sain hempan tuonne 110-120 välille. Eihän tuollaisella hemoglobiinilla mitään jaksa.
VastaaPoistaEBO on käytössä ja rautaa menee perjantaisin hoidossa. Voimat vähenee syksyä kohti. Kiitos viestistäsi!
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista