Nyt minusta tuli taas opiskelija, vaikka ajattelin etten enää opo-tutkinnon jälkeen jaksaisi mitään päntätä. Mutta, enhän sitä teekään.
Opiskelen hölkkää, pienillä matalilla askelilla, rullaavalla jalalla eteenpäin pyrkien. Hipsutellen, muttei pohkeella, pomppimatta, pää pystyssä - en vielä kiidä. Intervalliharjoituksia, että kunto nousee; jalat pakaraan, povet korkeelle, laukkajuoksua ja takaisin hölkäten. Hiki tuli, kunto on huono. Tai sanotaanko, että parempikin voisi olla.
Kainuunliikunnan hölkkäkoulun jälkeen olo oli auvoinen. Polvet eivät rasittuneet ollenkaan, ei kipua. Hölkkä on niin rentoa, jalat eivät saa töksähtää, läpsettä ei saa kuulua. Ainakin kertran on intervallit vedettävä ennen ensi maanantain harjoitusta. Kuusi kertaa ja toivottavasti sitten jaksan juosta ainakin 4km.
Tavoite: oppia juoksemaan, niin ettei polveen koske,
oppia nauttimaan juoksusta,
jaksamista juoksuun.
Tiistaina hoidon välipäivä.
Tänään helppo hoito, otin yöksi Tramnalin. Liekö se rauhoittanut minut tämän päivän hoidossa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!