Synttäreitä

Aamulla vain kolmen tunnin hoito. Taas ongelmitta. kun otun yöksi Tramalia. Ihmettelen maanantaihoitoa, kun joudun menemään vasta iltaan. Milloin otan Tramalin? Kymmeneltä sanoi hoitaja, eikö minulla sitten päivä ole tokkurointia? Kysyin, eikö olisi terveempiä iltapäivähoitoon. Ei kuulemma ole. Mitenkähän, jos olisin menossa töihin. Löytyisikö sitten joustoa? Pahoin pelkään, että Oxinormiin taas sorrun.

Apua käsi on kipeä.

Opiskelijan viimeinen harjoittelupäivä meidän osastolla. Annoin hänelle kortin, johon olin kirjoittanut; Kiitos, että kohtelet meitä sairaita silkkihanskoin  ja pyysin, ettei hän koskaan hukkaisi tuota asennetta, joka hänellä on työntekoon. Hän on iloinen ja tekee, ennen kuin kerkeää pyytämään, lukee suorastaan ajatukset. Juttelee osanottavasti, eikä peilaa kaikkia tapahtumia itseensä, kuten yksi hoitajakokelas tekee. Opiskelija on juuri sellainen, jonka haluasin  hoitaa itseäni - niin jos saisi valita. Täytyy kuitenkin  sanoa, että lähes kaikki osastomme hoitajat ovat asiakaslähtöisiä ja hyviä hoitajia. Osastolla on leppoisa henki.

Päivällä vietimme mummon ja hänen veljensä synttäreitä Vuokatissa.

 Löysin vanhoja hassuja valokuvia, tein niistä diaesityksen. Onnekseni vieraat pitivät sitä kepeänä. Se oli tavoitteenanikin, ensin esityksestä tuli liian nostalginen, enkä itsekäään voinut katsoa sitä itkemättä. 

Ihania muistoja kuvat kertovat, valitettavsti aika menee eteenpäin ja lapset kasvavat ja me aikuiset vanhenemme. Haikeina noita hetkiä muistelimme.

.