Onneksi Kristiina piti kädestäni ja sitten tuli jotain puhetta, josta en ymmärtänyt mitään. Kuulin vain amputaatio, ja sitten toinen vaihtoehto AMPUTAATIO, ja vielä kolmas päläpäläpälä AMPUTAATIO.
Varpaan luussa on tulehdus, antibiottia kokeillaan vielä, mutta ellei varvas parane, se on pakko amputoida.
Samalla kun lääkäri puhui, viereisellä pedillä iso raavas mies huusi tuskissaan, huusi lujaa huutoa. Hänen kaikki varpaansa oli amputoitu juuri muutama päivä sitten. "Ei ole mitään pelättävää" kuulosti kornilta, jos dialyysi aiheutti tyngän tuskat, vaikka lääkitystä lisättiin. Vannotin lääkäriäni lupaamaan, ettei minuun koske!
Vaikka saisin paljon opiaattia, auttaako se? Kipua eniten pelkään, onneksi varpaaseen ei nyt koske. Sulattelen nyt ajatusta ja ihmettelen mitä kuolleille varpaille tapahtuu?
Voi olen niin pahoillani! Ymmärrän osan tuskaasi sillä tätä lukiessa vaistomaisesti alkoi ajattelemaan miten itse reagoisi vastaavassa tilanteessa ja jo se teki niin kipeää. Voimia!
VastaaPoista