Olen tuskastunut taas uuden koneen orjuudesta. Olen tuskastunut dialyysin pakollisuudesta, insuliiniriippuvuudesta, hermokivusta ja polvivaivasta.
Ystäväni ja kohtalotoverini Kuopiossa on käynyt läpi samaa tuskaa. Kuin häkki olisi kiristetty ympärille, oli hän miettinyt dialyysin aloitusta. Hän oli juossut pakoon ja huutanut raivoa, mutta nyt hän oli hyväksynyt koneriippuvuutensa. Hän oli jo niin pitkällä.
Minä olen häkissä ja haluan juosta pakoon, kapinoin vastaan. Haluan olla terve.
Lähden dialyysiin, mutta ehdin vielä juoda teekupposen takapihan terassilla ja katsoa ovatko ruusut jo auenneet. Kukat kukkivat joka tapauksessa, ruusut aukeavat ja pionin varsi on liian ohut. Luonto on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!