sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

juhannusta

Juhannus menee niin kuin juhannus voi mennä: kokkotuli, juhannustennis, juhannussauna, lämmintä, punainen auringonlasku, mökinrauha, iltauinti, tuore vasta, keskiyön taikaa, kaljaa ja makkaraa...muutamat noista toteutuivat jopa minulle. Liian kova tuuli kokkotulen polttamiseksi, Saunasta, lämmöstä ja uinnista sai vain haaveilla, tenniksessä tippuminen toisella kierroksella, kaljaa ja makkaraa en syö, mutta juhannustaikaa ja upea auringonlasku oli havaittavissa.

Juhannuspäivän aamuna menin päivystykseen hakemaan apua jo kolmatta yötä kestäneeseen hermokipuun ja unettomuuteen. Ihmettelen, että päivystyksen vastaanoton ikkunat on teipattu mustalla, etteivät hoitajat edes huomaa, vaikka pyörtyisi odotussaliin. Notkuessani odotusaulassa yksi potilas kehoitti minua nukkumaan sohvalla, kun kukaan ei hakenut minua hoitohuoneeseen.

Joku minut kuitenkin joskus hoitohuoneeseen vei, mutta kukaan ei hoitanut. Painoin nappia, lääkäri tuli, valitin hermokivuista ja muutenkin heikkohermoisuudesta. Soittivat Kristiinalle ja tuumasivat, ettei mitään tarvitse tehdä, paitsi että sokerit hurahti 2,3:een ja minulla taju samoin tien.

Pyörryin ja heräsin kun joku huusi nimeäni korvaan, antoi sokeripalan ja tiputti sokeria. Elvyin ja pääsin pois. Siis menin hermokivun takia hoitoon, hoitivat matalaa sokeria ja päästivät pois. Just-just juhannustaikaa!

Tänään jo kolmatta kertaa suonista pistäen hoito. Katetrin ompeleet olivat irronneet ja se otetiin kokonaan pois. Kaulani on vapaa kaikista ompeleista, jäljet vielä somat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!