Kauhusta kankeana

Jäinkö jyrän alle?

Perjantain dialyysi oli katastrofi.

Liian iso poisto, liian matala verenpaine, liian levottomat jalat, tuskainen kutina, värinä ja säpinä - koko vartalo, elimistö, kiireestä kantapäähän TULESSA. 

Huusin tuskasta, häiriköin koko osastoa, itkin ja vaadin lopettamista. Ei, eikai minua ole tuomittu kidutukseen? Eikö minulla ole oikeutta sanoa, milloin menee yli? Itkettää ja koskee vieläkin koko ihmisyyteen. EI, nyt saa riittää!

Kirjoitan kirjeen lääkärilleni ja ehdotan - ei en ehdota - vaadin seuraavaa:

1. hoidon pituus max 3 tuntia

2. minulla pitää olla oikeus lopettaa hoito kivun ollessa liian iso

3. jos hoito keskeytyy, sitä jatketaan seuraavana päivänä

4. suunnitellaan aikataulu niin, että hoitoa on viitenä päivänä viikossa 2,5h- 3h

5. saan tarvittessa lääkettä niin paljon kuin tarvitsen

Tärkeintä on, että olen itse asiantuntija omasta hoidosta ja kivusta!