torstai 8. marraskuuta 2012

Kuuskyt päivää olen turvassa

Sosiaalihoitaja oli mukana, kun eilen tapasin psykologini. Keskustelimme taloudellisesta turvasta, jos joudun vielä vuoden vaihteen jälkeen olemaan sairaslomalla.

Olen varmaan aikaisemminkin kirjoittanut rahasta, jonka ihminen voi saada sairaana.
60 päivää normaali palkka (minulla 50%, koska olen puolella työajalla+ eläke)
120 päivää 2/3 palkasta (minulla 50%:sta palkasta+eläke)
vuodenvaihde nollaa tilanteen.
60 päivää normaali palkka, kuten edellä
120 päivää 2/3 kutemn edellä.
Töitä pitää tehdä välillä, muuten katsotaan sairasloman johtavan täyseläkkeeseen
ja maksetut liian isot palkat joudutaan perimään takaisin.

Jos tuon 120 päivän jälkeen joutuu sairaspäivärahalle, kuukausiansiot jäävät pariin kolmeen sataan. Eläke on koko ajan vakio.

Sosiaalihoitaja lohutti, että kyllä ihmiset voivat sairastua, eivätkä silti menetä asuntoaan. Tehdään järjestelyjä, jos tuo sairauspäiväraha toteutuu. Lohduttavaa!

Pyysin kuitenkin kiiteistövälittäjää arvioimaan asuntoni, josko keskustasta saisi edullisemman ja ehkä vähän pienemmänkin kodin. Kävin katsomassa sen verran pikkuruista kolmiota, että tunsin oloni jättiläiseksi. Ei se ollut ollenkaan sopiva. Kun omaa kotia on muokannut itselle sopivaksi, siitä on tullut helppo.

Takapihan mansikkamaa ja ruusutarha huutavat jo ikävää! Mietin, pärjäiskö kaupungissa ilman parveketta?










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!