tiistai 10. huhtikuuta 2012

En ole elinsiirtojonossa vielä

Kiitos kommenteista ja kysymyksistä.
Elinsiirtojonoon pääsee yleensä tällainen "nuori ja hyväkuntoinen", ellei muita sairauksia ole. Minut on tutkittu verikokein, neurologisesti (pieniä muutoksia on), magneettikuvin ja sydänfilmein. Ihan hyvältä näyttää ja jonoon pääsen, jos niin haluan.  Mutta minulla on myös toinen vaihtoehto, tai tutkitaan onko.

Äitini on koko sairauteni ajan aikonut luovuttaa minulle toisen munuaisensa, mikäli se vain sopii. Häntä on nyt tutkittu kymmenin kokein. Veriryhmä sopii, kudokset täsmäävät, äidillä on kaksi tervettä munuaista, tähän asti kaikki kokeet puoltavat luovutusta. Esteenä voisi olla äidin hieman korkea verenpaine ja ikä. Tänään lääkärini soitti ja kertoi, että seuraavaksi sydämen rasitusfilmi ja psykologin haastattelu. Sitten lääkäri vielä pohtii kollegoidensa kanssa, soveltuuko äiti luovuttajaksi. No, odotetaan vielä kunnes lopulliset tulokset selviävät. Aikaa menee joitain viikkoja kuitenkin.

Kommenttiin arvoista sanoisin, että tarkkoja lukuja hoidon aloittamiseen on vaikea sanoa. Olotila ratkaisee. Urea noin 40 tuntuu jo myrkytystilalta ja Krea vähän alle 400 hirveeltä. Dialyysian aloitusta on turha pitkittää, taisin jo kirjoittaa siitä. Vastaanhan minäkin taistelin, mutta toisaalta kokonaishyvinvointi kyllä korvaa menetetyn ajan.

Dialyysi ei yleensä koske mihinkään, pikkuisen nipistää kaulalta. Joskus kuona-aineet (niin kuvittelen) liikkuvat ja aiheuttavat kovia ja kipuja jaloissa ja käsissä. Mutta uskoisin, että kivut häviävät, kun elimistö puhdistuu. Normaalisti olen työkykyinen ja virkeä nelituntisen hoidon jälkeen.

Hoito alkaa punnituksella ja päätetään montako litraa nestettä poistetaan, tänään poistettiin 1,2 kg, mutta paino oli lähtiessä sama, koska söin lounaan dialyysin aikana.

Hoidon aikana voin polkea pyörällä, lukea, kunnella radiota cd:tä, katsoa videoita, Tv:tä, tehdä töitä läppärillä, kävellä sängyn ympärillä, syödä, juoda.

Ja sitten vielä EI, minulla ei ole nesterajoitusta, mutta itse säännöstelen juomistani, jotta en turvottuisi niin kovasti. Jääpalat ovat suurimpia herkkujani.
Pääsiäiskukkasia vielä loistoissaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!