tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kuka hyväksyy?


Lopulta sain piikkisuorat hiukseni taiottua koholle, kiitokset great volume mousse, ja olimme ajoissa Meilahden kolmiosairaalassa. Koska vastaanottavan lääkärin nimi ei näyttänyt yhtään suomalaiselta, loin mielikuvan englanninkielisestä keskustelusta, josta en ymmärtäisi mitään.


Odotusaulassa mietin oikeita sanoja: kidney...mikä on siirtoleikkaus, transaction, transoperation... tarnsformer -  Ei! Mikä se haima on? Langerhansin saarekkeet, insulas of Langerhansh... en muista mitään englanniksi. Mietiskellessäni lähimmän sanakirjan paikkaa, reipas ja innokas espanjatar avasi oven, astui käytävälle, pyysi minut sisään ja kätteli vahvasti MOilla.


Suomea, hyvää suomea, selkeitä sanoja, tiukkaa tekstiä, läsnäoloa, silmiinkatsomista, mielipiteitä, kysymyksiä, vakuutuin! Fernanda kertoi leikkaavasta tiimistä ja samalla kun minä riisuin itseäni hän kutsui paikalle kirurgin. Lääkäri jatkoi tutkimuksiaan paineli, kuunteli, taputteli ja silitti, hyväksyi painoindeksini 23 olevan normaali.


Hän ihmetteli miksi käyn sairaalassa hemodialyysissä. Kerroin, etten halunnut kotia sairaalaksi, eikä minulla ole säilytystilaa puhdistusvedelle eikä koneelle. Kotona voisi dialyysin tehdä milloin haluaa, vaikka pari tuntia joka päivä, se olisi helpompaa. Kenelle?


Puolialastomana tervehdin kirurgia, Fernanda pyysi josko kirurgi halusi katsoa ja kokeilla vatsaani. Pikakatselmuksessa kaikki oli kunnossa. Lääkärit puhuivat munuais&haima siirtoleikkaukseen hyväksymisestä. Luulin, että minä vain ilmoitan suostunko siihen jonoon vai pelkästään munuiasjonoon, mutta lisätutkimuksia tarvitaan, joka tapauksessa.


Istuimme vielä kirurgin kanssa kuulemassa yksityiskohtia leikkauksesta, komplikaatioista, toipumisesta ja jatkoseurannasta. Lepposasti ja asiantuntevasti hän meitä valisti. Kertoi, että nyt Suomessa on tehty kuusi leikkausta, viimeisin diabeetikko on osastolla toipumassa. Halusin keskustella jonkun molemmat siirrännäiset saaneen henkilön kanssa. Munuaissiirtoleikkausjonossa keskimääräinen odotusaika on 1,5 vuotta. Munuais&haimajonossa voi päästä lyhyemmässä ajassa, mitään varmaa ei ole.


Torsataina lääkäri soittaa ja jos päädyn munuais&haima siirrännäiseen, kutsu uusiin tutkimuksiin Helsinkiin tulee piakkoin ja silloin olisi paikalla myös anestesialääkäri ja juuri tällainen siirrännäiset saanut henkilö.


Ennen leikkausta hampaat pitää olla priimakunnossa, kuvat pitää otattaa, mahdolliset ientulehdukset hoitaa ja oikea käsi on syytä operoida piakkoin, jos siellä on joku hermopinne.
Rokotukset ajantasalle, eikä sairastua saa!


Torstaihin voin siis miettiä. Mitä olivatkaan ne haittapuolet: hyljinnänestolääkkeet aiheuttavat ihosyöpää, leikkauksen komplikaatiot ovat kaksinkertaiset verrattuna yhden siirrännäisen leikkauksiin, haimatulehdus, munuaistulehdus, siirrännäinen ei toimi. Entäs ne plussat: eroon insuliinista, sokeriatasapaino parempi, jolloin se suojaa uutta munuaista, dialyysista eroon pääsy, hiilareiden laskeminen loppuu.


Vaakakuppiin elementit ja balanssia etsimään, ensi yönä tutkin lääkärilehteä ja piirrän SWOTia.



1 kommentti:

  1. Jäin lukemaan blogiasi!

    Itse olen nyt ollut hemodialyysissä toista vuotta, ja siirtolistalla odotellaan milloin se lottovoitto tulisi.

    Fernanda on ihan huippulääkäri, auttanut mua kaikin tavoin kun vielä asuin pk-seudulla :)

    Tsemppiä sulle kauheesti!

    http://blogemmis.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!