keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Tajutonta unta

Ihana yö. Nukuin. olin niin väsynyt, että yhdeltätoista nukahdin ja heräsin vasta kellon soittoon. Unet olisivat jatkuneet vieläkin, pakottauduin ylös, vaikka vatsassa kiersi.

Eilen vannoin, etten ota lääkkeitä, mutta kyllä vain dropit saivat minut nukkumaan. Kymmenen aikaan illalla otin kaksi Sifrolia ja vähän myöhemmin kaksi Tramalia, varmuuden  vuoksi vielä yhden Sifrolin. Nukuin pitkän yön, olin ainakin tajuton.

Aamulla etova olo yltyi, olin juuri syönyt aamulääkkeet ja Albrosoijajugurttiin murskattuja  mansikoita,  oksentamaan oli pakko mennä. Olikohan ne lääkkeet syyllisiä vai oliko minulle tulossa vatsatauti?

Lähdin kuitenkin töihin, koska opetustunteja oli vain muuta ja yksi kokous. Ajattelin, etten enää halua olla pois töistä. Luotettavuuteni hämärtyy, jos opiskelijoille tulee jatkuvasti viestejä sairastumisestani. Opiskelijoilleni olen kertonut sairaudestani, mutta en voi olettaa heidän ymmärtävän ja - tietenkin, he tarvitsevat lähiopetustunteja. He ovat tulleet opiskelemaan ja heidän on saatava paras mahdollinen opetus. Itsekin oppijana olisin varmaan armoton opettajaa kohtaan!

Epäilen muutenkin tämän hetkistä luotettavuuttani, ennen olin tunnollinen ja tein kaikki lupaamani tehtävät, haalin ylimääräistäkin ja ajattelin, että kyllä minä teen, vaikkei kukaan muu. Piti todistaa, että diabeteksesta huolimatta olen pätevä ja aika hyvä, KAIKESSA.
Olin yrittäjähenkinen puurtaja, tuskin olen tuota enää?

Kun syksyllä jäin sairaslomalle kesken Avoimet ovet -tapahtumaa, kaikki romahti. Jätin opiskelijat pulaan ja vedin peiton korvilleni. Verenpaine oli 199, munuiainen veti viimeisiään, turvotti, väsytti, kuvotti, keljutti, kutitti, inhotti, kolotti ja jomotti, minulla oli lupa luovuttaa.

Sairasloma oli myös yksi virallinen lupa, olla heikompi suorittaja. Vuodenvaihteessa sain osatyökyvyttömyyseläke päätöksen, jonka aion aloittaa syyskuussa. Nyt olen töissä, käyn dialyysissa ja sovittelen sairaudenhoitoa ja työvelvollisuuksia. Onneksi esimieheni, otti pois kaikki ylityötunnit, eikä patista minua Ynnä muihin -töihin.

1 kommentti:

  1. Hei

    aloittelen blogiasi juuri. Olen siirron saaneen tytön äiti ja kaikki munuaisiin liittyvä "tarinointi" kiinnostaa:-) http://istillcount.blogspot.fi

    VastaaPoista

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!