Onneksi ensin työt ja sitten hoitoon, joka kestää neljä tuntia. Jos kivut ovat taas sietämättömiä, saan niin vahvaa lääkettä, että pyörryttää.
Ystäväni ehdotti, että maalaisin taulun tai posliinia hoidon aikana, mutta en pysty. Kättä särkee, enkä voi edes tetsikalla työskennellä, nakkisormeni eivät löydä puhelimen näppiksiä, lehteä en jaksa kädessäni pitää, sormet eivät koukistu, en hallitse niitä enää. Kipu jyytää ja jalat sätkivät. Aluksi ajan pyörällä tunnin , joskus kolme. Loput ajasta olen kiertänyt sänkyä ja liikutellut jalkojani. Ellen niitä itse liikuta, ne juoksevat omaa tahtiaan, pakonomaisesti potkivat.
Sairaslomalla olin ensimmäisen viikon, mutta yritän ehtiä työt ja dialyysin sovitella aikatauluuni, niin ettei sairaslomalla tarvitse olla.
Olipa luettavaa... olet rohkea ja valoisa ihminen hoitaessasi noin vahvoin arsenaalein itseäsi. Ihailla täytyy :) Mihin olet hävinnyt? Olisi mukava kuulla mitä kuuluu mutta joka tapauksessa niin paljon voimahaleja ja kaikkea hyvää matkaasi kuin ikinä pystyt vastaanottamaan.
VastaaPoistaHei, kiitos!
PoistaTarina jatkuu...