torstai 19. huhtikuuta 2012

Krea satasesta kolmeen ja puoleen sataan


Hain kirjastosta lisää Kyröä. Hän on urheiluhullu, mutta niin hyvä. Luen huomenna (jos luoja suo) Mielensäpahoittajan dialyysissä.  

Paluumatkalla poikkesin Sokokselle, ostin pinkit ja sähkönsiniset sukkahousut. Niistä iloa arkeen! Ilma oli leppeä ja aurinko paistoi, tosin suoraan silmiini. Sokeraantuneena auringosta  kopastuin Sokoksen ulko-oven kynnykseen, kaaduin ja löin polvelni. Just nyt, vuorossa oli vasen polvi.

Käden kipu helpottaa, nyt vielä sormenpäät ovat arat ja tunnottomat. Peukalo on niin kuin olisin polttanut sen jonnekin, sellainen  nahaton sykkivä tunne. Kipua ei ole enää niin paljoa kämmenessä. jospa sormenpäiden kautta häviäisi kokonaan. En ainakaan vielä suostu leikattavaksi.

Levottomat jalat ovat rauhoittuneet, olen ollut illman Sifrolia jo kolme yötä. Rauhallisesti katsoin illalla televisiota, mutta taas uni loppui kello kaksi. Nyt vasen polvi on turvoksissa, eikä sitä voi koukistaa. Pitäsikö ottaa säkylääkettä,unilääkettä, rauhoittavaa vai tyrmäävää lääkettä? Vasenpaan polveen ei lepoasennossa koske, mutta huolettaa, tuleeko siitä yhtä vaikea kuin oikeasta.

Tyypin 1 diabeetikoiden kohtauspaikalla oli keskustelua Krea-arvoista. Muistelen, että itselläni tuosta satasen arvosta kesti lähes kymmenen vuotta, ennen kuin dialyysi oli ajankohtainen. Sanoisin, että ei hoidon aloitusta kuitenkaan kannata liian pitkälle venyttää. Minulla oli kaikki oireet munuaisen vajaatoiminnasta: turvotusta (hoidettiin Furesiss 250-500mg/pvä), levottomat jalat, kutinaa, ahdistusta, hermosärkyjä, jaksamattomuutta, matala hemoglobiini, nivelkipuja. 

Kymmenen kertaa dialyysihoitoa on parantanut oloani huomattavasti. Nyt jälkeen päin ajattelen, josko olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Toisaalta mietin, voisiko vielä saada vapautuksen hoidoista. Voisinko olla viikon ilman dialyysia vai, miten nopeasti urea taas kertyy. Tuleeko heti myrkytystila?

Puoli kolme, kuuntelen vasenta poveani, mittaan sokerit 7,8, otanko lääkettä vai Kyröä?
700 grammaa on vielä vähän kesken, joten menen sänkyyn ja jatkan lukemista. Toivon, että 
nukahtaisin ennen neljää, olis taas aamulla varhainen nousu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!